SDP:n pj. Antti Lindtman: SDP ei tule sallimaan perusteettomia pätkätöitä Suomessa

Lindtman kritisoi puoluekokouksen avauspuheessaan vahvasti eduskunnan tällä viikolla hyväksymää lakia, joka mahdollistaa perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden käytön aiempaa laajemmin. Lindtmanin mukaan myös hallituksen oma arvio tunnistaa riskin siitä, että muutokset lisäävät epävarmuutta työelämässä, kohdistuvat erityisesti naisiin ja lisäävät raskaussyrjintää.

– SDP ei tule hyväksymään työelämää, jossa ihmisen elämä muuttuu loputtomaksi pätkätyöksi ilman perustetta. SDP ei tule sallimaan perusteettomia pätkätöitä Suomessa, Lindtman sanoi.

Lindtman kuvasi Suomea jälleen historiallisessa murroskohdassa olevaksi maaksi ja korosti sosialidemokraattien tehtävää rakentaa vaihtoehto oikeistohallituksen politiikalle ja luoda Suomelle reilumpi suunta.

Puheessaan Lindtman kävi läpi SDP:n viime vuosien strategiaa opposition johtavana voimana, kunta- ja aluevaalien tuloksia sekä puoluekokouksessa päätettävää poliittista ohjelmaa.

Lindtman korosti puheessaan työn, turvallisuuden, kasvun ja hyvinvointivaltion uudistamisen yhteyttä. Hän nosti esiin muun muassa työelämäuudistukset, kahden viikon hoitotakuun, omalääkäri- ja omahoitajamallin, läsnäololoikan kouluihin, asunnottomuuden poistamisen tavoitteen sekä vision Suomesta maailman ensimmäisenä hiilineutraalina hyvinvointivaltiona.

Puhe kokonaisuudessaan alla:

(Muutokset puhuttaessa mahdollisia)

“Polut liittyivät polkuihin. Purot yhtyivät puroihin. Eteenpäin.”

Lauri Viita kirjoitti Tampereesta. Mutta hän kirjoitti samalla Suomesta.

Maasta, jossa ihmiset ymmärsivät ennen muuta yhden asian: yksin ei synny virtaa, joka kantaa kansakuntaa eteenpäin.

Tänne Tampereelle saapui ihmisiä kaikkialta Suomesta. Pohjoisesta. Idästä. Lännestä. Etelästä.

Ihmisiä, jotka eivät tulleet tänne etsimään helppoa elämää. He tulivat rakentamaan itselleen ja läheisilleen parempaa elämää.

Ja samalla he rakensivat tämän menestyneen, kukoistavan kaupungin ja koko seutukunnan.

Tänne Tammerkosken ympärille syntyi enemmän kuin tehdaskaupunki.

Tänne syntyi ajatus Suomesta, jossa jokaisen lapsella voi olla parempi huominen kuin vanhemmillaan.

Ajatus siitä, että kehitys kuuluu kaikille.

Että turvallisuus kuuluu kaikille.

Että hyvinvointi kuuluu kaikille.

Hyvät ystävät, SDP:n puoluekokousedustajat,

Jokaisessa Suomen ratkaisevassa hetkessä on lopulta ollut ennen muuta kyse yhdestä asiasta:

Uskommeko parempaan huomiseen, uskallammeko mennä eteenpäin, uskallammeko uudistua ajassa.

Sotien jälkeen Suomi rakennettiin uudelleen.

Aika ei ollut helppo. Kaikkea muuta.

Mutta ihmisillä oli rohkeutta katsoa eteenpäin.

1970-luvun öljykriisin jälkeen uudistimme taloutemme.

1980-luvulla avasimme Suomen yrityselämän maailmalle.

1990-luvun laman ja suurtyöttömyyden jälkeen nostimme tämän maan uudelleen jaloilleen ja veimme sen Euroopan ytimiin.

2020-luvulla veimme Suomen Naton jäseneksi, kun Venäjä säälimättömästi hyökkäsi Ukrainaan ja järkytti Euroopan rauhan ja turvallisuuden rakenteita.

Ja jokaisessa näistä hetkistä me sosialidemokraatit olimme se käynnistävä voima, joka rakensi seuraavaa Suomea – kunnioittaen aikaisempien sukupolvien kestäviä saavutuksia.

Ei puolustamassa eilistä.

Vaan rakentamassa huomista.

Hyvät ystävät,

Viime eduskuntavaalien jälkeen Orpon oikeistohallituksen synnyttyä moni ehti jo julistaa, ettei sosialidemokraatteja enää tarvita. 

Moni povasi meille alamäkeä. Povasi, että SDP ei nouse opposition johtavaksi voimaksi.

Jyväskylässä me päätimme toisin.

Me emme vilkuilleet sivuille. 

Me päätimme rakentaa huolellisen, oman vaihtoehdon. Ensin oikeistohallituksen politiikalle, sitten kunta- ja aluevaaleihin.

Emme jääneet vain vastustamaan hallitusta. Emme jääneet huutelemaan sivusta.

Me lähdimme rakentamaan vaihtoehtoa, jossa taloutta hoidetaan vastuullisesti, ja samalla oikeudenmukaisesti ja reilusti.

Vaihtoehtoa, jossa suomalaisten turvallisuudesta ei tingitä piiruakaan, mutta jossa turvallisuus tarkoittaa muutakin kuin kovia puheita ja vain pelkkää kovaa rautaa.

Vaihtoehtoa, joka lähtee paitsi ulkoisesta turvallisuudesta, myös sen ymmärtämisestä, että on pidettävä huolta arjen turvallisuudesta.

Siitä, että työllä pärjää. Että hoitoon pääsee, kun hoitoa tarvitsee. Että kouluissa on rauhaa ja aikaa oppia. Että vanhemmatkin voivat luottaa huomiseen.

Turvallisuus on tunne, että voit yhtä lailla luottaa siihen, että rajamme on valvottu ja turvallinen, kuin voit myös kävellä öisillä kaduilla pelkäämättä.

Ja aamulla lähteä töihin tietäen, että työntekijällä on oikeutensa ja vaikutusmahdollisuutensa.

Ja turvallisuus on yhtä lailla luottamusta siihen, että yhteiskunta kantaa, jos työt loppuvat, sairastut, vanhempasi ikääntyvät tai läheisesi joutuu onnettomuuteen.

Hyvät ystävät, 

Minua on puolueemme historiassa puhutellut liikkeemme päättäjien käytännönläheinen tapa kohdata asiat.

Yhdeksänkymmentä vuotta sitten kansakuntien välit olivat silloinkin kiristymässä. Itsenäisyyspäivän aattona vuonna 1936 Väinö Tanner, jo silloin tunnettu talousmies uskalsi puhua eduskunnassa sosiaalimenojen merkityksestä myös puolustustahdon kohottajana.

”Minä arvelenkin, että me kaikkein korkeimmassa määrässä nostamme kansan puolustustahtoa, jos me hankimme työväestölle jotakin puolustettavaa.”

Mestarillisesti sanottu.

Seuraavan hyvinvointi-Suomen rakentaminen oli se lupaus, jolla kestimme seuraavat sodat. 

Maanpuolustus on tärkeää, erityisen tärkeää se on jälleen nykyisessä maailmantilanteessa. 

Turvallisuudesta emme tingi. Mutta isänmaa on myös mielentila, se on yhteinen kokemus yhteisestä vastuusta. Että jokaisella suomalaisella on mitä puolustaa.

Ja yhtä lailla tästä sisäisen turvallisuuden ajatuksesta tässä ajassa on kyse.

Ei vain siitä, että Suomen rajat pitävät. Vaan siitä, että yhteiskunta ja sisäinen yhteenkuuluvuutemme pitää.

Että jokainen suomalainen voi luottaa siihen, ettei hän jää yksin.

Ja juuri siksi ihmiset etsivät nyt ennen kaikkea yhtä asiaa: yhteistä suuntaa. Ja turvaa Suomelle. 

Hyvät ystävät,

Minä en usko, että suomalaiset kaipaavat näinä epävakaina aikoina ihmisten kahtiajakoa, viholliskuvien luontia, jatkuvaa leikkauspuhetta, synkkyyden apostoleita tai keinotekoisia kulttuurisotia.

Ihmiset kaipaavat suuntaa Suomelle. Kykyä yhteistyöhön. Arvostusta. Näköalan valoisampaan tulevaisuuteen. Vakautta. Varmuutta. Ja reilua muutosta.

Mahdollisuutta rakentaa parempi elämä itselle ja läheisille – ihan sitä samaa, mistä tämä upea Tampere vain runsas sata vuotta sitten syntyi.

Ja sitähän myös Orpon oikeistohallitus suomalaisille kyllä lupasi: työtä ja vaurautta. 

Onko hallitus onnistunut näissä suurissa lupauksissaan? Ei todellakaan. Ei tullut sataa tuhatta uutta työpaikkaa, tuli sata tuhatta uutta työtöntä.

Suomella on nyt käsittämätön kultamitalisija Euroopan korkeimman työttömyyden maana.

Ei loppunut velkaantuminen, vaikka uusia leikkauksia leikkausten päälle on tehty joka vuosi. Velkaantuminen kasvaa nopeimmin koko Euroopassa.

Mutta emme me todellakaan tästä ole tyytyväisiä, saati iloisia.

Sillä me näemme, mihin tilanteeseen tämä oikeistohallituksen talouspolitiikan mahalasku suomalaiset asettaa: arjen turvattomuuteen, toimeentulo-ongelmiin, näköalattomuuteen ja pessimismiin.

Me näemme, kuinka vaativaksi urakaksi tämän korjaaminen muodostuu.

Ja kaiken tämän keskellä teille sanotaan: “Tämä on välttämätöntä. Tälle ei ole vaihtoehtoa.”

Hyvät ystävät, toverit,

Ei tämä ole ollut välttämättömyyttä.

Tämä on ollut arvovalintoja, poikkeuksellisen kovaa oikeistolaista arvopolitiikkaa. 

Oikeistolaisinta politiikkaa, mitä Suomi on nähnyt koko sotien jälkeisenä aikana. Politiikkaa, jossa usko markkinoihin on ollut vahvempi kuin usko ihmisiin.

Ja nyt me näemme, mitä tapahtuu, kun maata johdetaan ajatuksilla, jotka kurkottavat enemmän menneen maailman malleihin kuin eteenpäin. 

Kun ajatellaan, että kilpailukyky syntyy palkansaajia alas painamalla.

Kun ajatellaan, että turvallisuus syntyy eriarvoisuutta kasvattamalla ja väestöryhmiä vastakkain asettamalla. Maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla.

Suomi ei ole koskaan noussut tällä tavalla.

Suomi ei noussut sotien jälkeen tinkimällä työntekijöiden turvallisuudesta.

Suomi nousi investoimalla osaamiseen ja luottamalla keskinäiseen yhteistyöhön.

Suomi ei lamasta noussut rikkomalla luottamusta.

Suomi nousi uudistamalla ja rakentamalla yhdessä.

Eikä Suomi nytkään nouse, jos ihmisille tarjotaan tulevaisuudeksi vain jatkuvaa leikkaamista ja kurjuutta.

Olemme kansakuntana olleet ennenkin vaativissa paikoissa. Sodan jälkeen piti asuttaa uudelleen 400 000 siirtokarjalaista, löytää heille uudet asuinpaikat, uudet talot ja työmahdollisuudet.

Yksituumainen kansakunta siihen kykeni.

1990-luvun laman ja epäonnistuneen talouspolitiikan jäljiltä piti löytää työtä 400 000 työttömälle. Lipposen sateenkaariyhteistyö ja työmarkkinoiden vastuunkanto siihen pystyi. 

Nykyinen oikeistohallitus ei ole kansakuntaa halunnut koota. Ei se ole rakentanut yhteistyön ja keskinäisen arvostuksen henkeä.

Se on julistanut yhden totuuden vaihtoehtoa. Lukemattomien vaihtoehtojen maailmassa hallitus on julistanut, että ei ole kuin yksi.

Mutta me olemme osoittaneet vaihtoehdon puoluekokouksessamme jo kolme vuotta sitten, ja joka vuosi eduskunnassa.

Ja näin teimme kunta- ja aluevaaleissa. Ja teimme sen yhdessä.

Täällä Tampereella. Turussa. Helsingissä. Historialliset tulokset. Varkaudessa ja Valkeakoskella.

Sadoissa Suomen kunnissa.

Tuhannet ehdokkaat. Kymmenet tuhannet vapaaehtoiset.

Ihmiset, jotka lähtivät päivä toisensa jälkeen toreille, kaduille, oville ja työpaikoille.

Kuuntelemaan suomalaisia.

Rakkaat toverit,

Sitten tuli se ilta.

Elämäni ikimuistoisin ilta tämän liikkeen parissa.

Kunta- ja aluevaalien ilta.

Me tiesimme, mitä oli pelissä.

Ja kun tulokset tulivat…

Paras kuntavaalitulos kahteenkymmeneen vuoteen.

Ensimmäinen ykkössijamme koskaan aluevaaleissa.

Ei siksi, että suomalaiset olisivat yhdessä yössä muuttuneet sosialidemokraateiksi.

Vaan siksi, että suomalaiset alkoivat jälleen luottaa siihen, että politiikka voi olla taas reilua, ja äänestämällä voi vaikuttaa.

Ja juuri tästä puoluekokouksessamme täällä Tampereella on myös kyse:

Tärkein tehtävämme on ymmärtää, mikä rakentaa ihmisten luottamusta – ja vahvistaa sitä edelleen.

Luoda uskoa parempaan huomiseen.

Luoda näkymä Suomesta, joka jälleen menestyy.

Ja senhän me teemme. Yhdessä.

Hyvät ystävät,

Suomalaisilta saamamme luottamus on lupa rakentaa seuraava askel. Ja juuri siksi tämä puoluekokous on niin tärkeä. 

Meidän tehtävämme ei ole ainoastaan voittaa seuraavat vaalit.

Meidän sukupolvemme tehtävä ei ole ainoastaan puolustaa hyvinvointivaltiota.

Meidän tehtävämme on uudistaa se seuraavalle aikakaudelle. Lapsillemme.

Olemme jälleen uuden murroksen keskellä.

Tekoäly muuttaa työtä. Puhdas energia muuttaa teollisuutta ja taloutta. Turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi.

Ja juuri tällaisina hetkinä jälleen ratkaistaan, jääkö Suomi jälkeen ruikuttamaan vai nousemmeko edelläkävijäksi – myös muun maailman silmissä.

Suomen historiassa on ollut monia hetkiä, jolloin kaikki olisi voinut mennä myös toisin.

Hetkiä, jolloin on kysytty:

Uskallammeko rakentaa tulevaisuutta juuri silloin, kun ajat ovat vaikeimmat?

Juuri näissä vaikeissa hetkissä sosialidemokraatit ovat ymmärtäneet yhden asian ennen muita:

Hyvinvointivaltio ei synny itsestään. Se rakennetaan rohkeilla, mutta vastuullisilla päätöksillä ja kyvyllä laajaan yhteistyöhön.

Peruskoululla. Neuvoloilla. Työterveydellä. Päivähoito-oikeudella. Työeläkejärjestelmällä. Sairausvakuutuksella. Maksuttomalla kouluruoalla.

Päätöksillä, joissa uskottiin siihen, että tavallisen ihmisen mahdollisuuksien vahvistaminen ei ole menoerä, vaan Suomen menestyksen perusta.

Mutta myös päätöksillä, joissa tunnustetaan talouden reunaehdot ja vastuullisen taloudenpidon merkitys hyvinvointivaltion tulevaisuudelle.

Hyvät ystävät,

Täältä me käännämme katseemme eduskuntavaaleihin, mutta vielä pidemmälle – 2030-luvun Suomeen.

Täällä Tampereella päätettävä poliittinen ohjelmamme ei ole vain kokoelma tavoitteita.

Se on suunnitelma siitä, millaisen Suomen haluamme uuden aikakauden alkaessa.

Ja mikä kaikkein tärkeintä: Tämän ohjelman olemme rakentaneet yhdessä.

Sen valmisteluun on osallistunut lähes tuhat suomalaista.

Palkansaajia. Yrittäjiä. Nuoria. Opettajia. Hoitajia. Tutkijoita. Kuntapäättäjiä.

Ihmisiä, jotka tietävät, miltä Suomi näyttää arjessa, eikä vain vallan kammareissa.

Ja siksi tästä ohjelmasta tuli juuri sellainen kuin Suomi tarvitsee:

Rohkea, reilu ja uudistava.

Hyvät ystävät,

Tämä ohjelma on kunnianpalautus suomalaiselle työlle ja työntekijöiden oikeuksille.

Se on vahvin työelämäohjelma vuosikausiin.

Me sanomme: suomalaisen työntekijän oikeuksia ei voi enää polkea.

Siksi me esitämme alipalkkauksen kriminalisointia.

Siksi me haluamme vahvistaa työntekijöiden mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan liittojen kanneoikeudella.

Siksi me ulotamme tilaajavastuun koko alihankintaketjuun.

Koska reilu kilpailu ei koskaan voi perustua hyväksikäyttöön.

Ja koska suomalainen yritys, joka toimii oikein, ei saa hävitä sille, joka polkee työntekijöiden oikeuksia.

Ja koska suomalaisilla työpaikoilla työntekijällä on oikeutensa ja vaikutusmahdollisuutensa.

Hyvät ystävät,

Juuri tällä viikolla eduskunta hyväksyi lain, joka vie Suomea kovaa vauhtia väärään suuntaan.

Lain, joka käytännössä sallii perusteettomat määräaikaiset työsuhteet.

Hallitus perustelee tätä sillä, että palkkaamisen kynnys madaltuu.

Mutta kysyn: miten se voi olla suurin ongelma Suomessa, jossa määräaikaisia työsuhteita on jo viidenneksi eniten Euroopassa?

Suomessa ei ole pula epävarmuudesta. Suomessa on pula luottamuksesta – ja sen mahdollistamasta talouden toimeliaisuudesta ja kasvusta.

Suomessa ei ole pula työntekijöiden joustamisesta. Suomessa on pula investoinneista, osaajista ja tulevaisuudenuskosta.

Ja hallituksen omakin arvio kertoo, että tämän lain seuraukset osuvat kaikkein voimakkaimmin naisiin. Että raskaussyrjintä lisääntyy. Että tasa-arvon kelloja käännetään taaksepäin, menneisyyteen.

Minä en hyväksy ajatusta Suomesta, jossa nuoren ihmisen pitää lykätä perheen perustamista tai kodin hankkimista siksi, ettei koskaan tiedä, jatkuuko työsuhde seuraavassa kuussa.

Ja siksi sanon tänään selvällä suomella:

SDP ei tule hyväksymään työelämää, jossa ihmisen arki muuttuu perusteettomaksi pätkätyöksi.

SDP ei rakenna pätkätöiden ja turvattomuuden Suomea, vaan työntekijöiden oikeuksien, turvallisuuden ja tasa-arvon Suomea.

Elämää pitää voida rakentaa turvallisesti, luottaen tulevaisuuteen.

Nuorella ihmisellä pitää olla mahdollisuus perustaa perhe ja mahdollisuus ottaa asuntolaina.

Mahdollisuus suunnitella huomista.

Ja kun sosialidemokraatit seuraavan kerran johtavat Suomea, tämä epätasa-arvon, turvattomuuden ja vastakkainasettelun suunta käännetään!

Hyvät ystävät,

Liikkeemme on aina ollut yhteiskunnallinen uudistusliike – aina sieltä Suomen poliittisen historian suurimmasta uudistusohjelmasta, vuoden 1903 Forssan ohjelmasta, lähtien. 

Ja meidän pitää kyetä tekemään myös sellaisia uudistuksia, joiden tulokset eivät näy heti – mutta jotka näkyvät kokonaisen sukupolven elämässä. Järjestelmäuudistuksia kuten peruskoulu, arjen uudistuksia kuten maksuton kouluruokailu tai iltapäiväkerhot. 

Jos haluamme lasten taas oppivan kunnolla, silloin meidän on puhuttava myös arjen valinnoista: Meidän on uskallettava rajoittaa puhelinten ja somen valtaa myös kouluyhteisöissä.

Tarvitaan läsnäololoikka. Lisää aikaa keskittyä. Lisää aikaa oppia. Lisää aikaa olla lapsi ja nuori.

Koulussa ei ole kyse vain oppimistuloksista.

Siellä ratkaistaan myös se, kokeeko lapsi ja nuori, että tulevaisuus kuuluu hänelle.

Ja sama pätee koko yhteiskuntaan. Turvallinen yhteiskunta ei synny vain siitä, että ihmiset selviävät.

Siksi asetamme poliittisessa ohjelmassamme rohkeita tavoitteita.

Siksi haluamme poistaa asunnottomuuden Suomesta 2030-luvulla.

Asunnottomuuden, jonka tämä oikeistohallitus politiikallaan käänsi jälleen nousuun pitkään jatkuneen hyvän kehityksen jälkeen.

Siksi me turvaamme hoitoon pääsyn kahdessa viikossa – ja tulevaisuudessa vielä sitäkin nopeammin. Siksi haluamme rakentaa omalääkäri- ja omahoitajamallin koko maahan.

Siksi me haluamme, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon ensi vuosikymmenellä.

Ja siksi uudistamme sosiaaliturvaa niin, että ihmisen ei enää tarvitse pudota luukulta toiselle.

Haluamme yhden hakemuksen mallin Kelaan. Palautamme sosiaaliturvan suojaosia uudistetussa muodossa.

Korjaamme toimeentulotuen valuvikoja, koska työn vastaanottamisen pitää aina kannattaa. Ja yhteiskunnan pitää kantaa silloin, kun elämä horjuu.

Hyvät ystävät,

Ja maailmassa, jossa voimapolitiikka on palannut, meidän täytyy puolustaa samoja periaatteita kaikkialla.

Ihmisoikeuksia. Kansainvälistä oikeutta. Kansojen oikeutta päättää omasta tulevaisuudestaan.

Siksi ajamme Palestiinan kansan oikeuksien tunnustamista ja valtiollisen olemassaolon hyväksyntää, Palestiinan valtion tunnustamista osana kahden valtion ratkaisua Lähi-idän kriisiin.

Mutta samoista periaatteista on kyse myös Suomessa. Ja ennen kaikkea luottamuksesta siihen, että ihmisillä on mahdollisuus rakentaa oma tulevaisuutensa.

Ja juuri siksi meidän ratkaisumme alkavat aina ihmisten arjesta.

Koska me tiedämme, että jokaisen nopea hoitoonpääsy rakentaa enemmän turvallisuutta ja luottamusta kuin suuryrityksiä hyödyttävät Kela-korvaukset.

Me tiedämme, että tavallisten palkansaajien verotuksen keventäminen laittaa kauppojen ovipumput laulamaan nopeammin ja vilkkaammin kuin rikkaimpien veronalennukset. 

Me tiedämme, että yritysten kasvua rakennetaan tehokkaammin investoimalla osaamiseen, tutkimukseen, startupien ja kasvuyritysten rahoitukseen kuin yleisellä yhteisöveron alennuksella.

Ja me tiedämme myös tämän: usein vastuullinen politiikka tarkoittaa päätöksiä, jotka eivät ole helppoja myöskään tekijöilleen.

Kyllä. Me otamme vastuuta julkisen talouden tulevaisuudesta, vahvistamme työllisyyttä ja tulopohjaa – ja teemme myös tarpeellisia säästötoimia. Mutta emme niin, että unohdamme tulevaisuuspanostukset tai vaatimukset oikeudenmukaisuudesta.

Me haluamme, että taakanjaossa vallitsee reiluus. Ja me tiedämme pitkästä kokemuksesta, että maailma ei valmistu hetkessä, eikä kaikkea rikottua korjata yhdessä yössä.

Siksi rakennamme täältä Tampereelta pidemmän ajan yhteiskunnallista uudistusohjelmaa. 

Meille vastuullisuus ei koskaan tarkoita sitä, että luovutaan tavoitteista. Vastuullisuus tarkoittaa sitä, että uskalletaan laittaa asiat ja uudistukset tärkeysjärjestykseen.

Että säästetään siitä, mikä vähiten rakentaa tulevaisuutta – jotta voidaan investoida siihen, mikä eniten rakentaa tasa-arvoista Suomea.

Ja juuri siksi suomalaiset voivat luottaa sosialidemokraatteihin.

Hyvät ystävät,

Tulevaisuus ei synny sattumalta. Se syntyy valinnoista.

Jos me teemme valinnan pitää kiinni ilmastotavoitteista, suomalaisilla yrityksillä on tulevaisuudessa enemmän kasvua, enemmän investointeja ja enemmän vientiä.

Jos me teemme valinnan panostaa kasvuyritysten rahoitukseen ja toimintaedellytyksiin, Suomi houkuttelee maailman parhaita osaajia.

Jos me teemme valinnan turvata ihmisten nopea hoitoonpääsy, me vahvistamme suomalaisten työkykyä ja jaksamista.

Jos me teemme valinnan puuttua työmarkkinarikollisuuteen, me puolustamme rehellistä työtä ja rehellisiä yrityksiä.

Jos me teemme valinnan uudistaa aikuiskoulutustuki, me annamme ihmisille mahdollisuuden oppia uutta myös keskellä työuraa.

Ja jos me teemme valinnan uskoa Suomeen… Silloin Suomi voi jälleen olla maa, jota muu maailma katsoo ihaillen.

Hyvät ystävät,

Vuosi 2035 on erityinen vuosi.

Oma tyttäreni Sofie täyttää silloin 18 vuotta.

En halua, että silloin hän kysyy:

“Isi, miksi te ette onnistuneet?”

Haluan, että hän kysyy:

“Kuinka te sen teitte?”

Ja minä haluan silloin voida sanoa hänelle: Me päätimme sen täällä Tampereella.

Meillä oli luja yhteinen tahtotila, ettemme jää kiinni menneeseen.

Että me uskallamme uudistua.

Että me rakennamme Suomesta maailman ensimmäisen hiilineutraalin hyvinvointivaltion.

Että me lähdimme tuottamaan maailman puhtainta energiaa. Uutta teollisuutta. Suomalaisia kasvuyrityksiä, jotka ratkaisevat ilmastokriisiä.

Että me rakensimme jälleen kasvua, joka syntyy osaamisesta eikä palkkojen polkemisesta.

Aikanaan täällä Tampereella jalostettiin kosken voimaa, ja kaupunki kasvoi ja kehittyi.

Nyt Suomella on mahdollisuus jalostaa puhdasta energiaa koko maailman kilpailueduksi.

Tämän kaiken haluan voida tyttärelleni Sofielle kertoa vuonna 2035.

Hyvät ystävät,

Mikään tästä ei tapahdu, jos Suomi jää paikalleen.

Tulevaisuus ei rakennu pelolla.

Tulevaisuus rakennetaan uudistamalla ja uskaltamalla mennä eteenpäin.

Tämä oli se linja, jolle lähdimme hakemaan kunta- ja aluevaaleissa tukea.

Ja saimme luottamusta.

Emme me luvanneet suomalaisille kaikkea hyvää ja kaunista.

Me lupasimme vain sen, minkä voimme pitää.

Uusi poliittinen ohjelmamme viitoittaa reilumman suunnan Suomelle.

Vahvan, realistisen ja turvallisuudesta tinkimättömän suunnan.

Se on linja, jolle suomalaiset antavat tukensa.

Hyvät ystävät,

Tämä maa ei kaipaa lisää vastakkainasettelua.

Tämä maa kaipaa jälleen rakentajia.

Rakentajia, jotka ymmärtävät, että kasvu ja työntekijöiden oikeudet eivät ole toistensa vastakohtia.

Rakentajia, jotka ymmärtävät, että turvallinen Suomi syntyy siitä, että ihmiset luottavat toisiinsa.

Rakentajia, jotka uskaltavat katsoa pidemmälle.

Tämä liike on rakentanut Suomen uudelleen ennenkin.

Tämä liike on tehnyt vaikeita ratkaisuja ennenkin.

Ja tämä liike rakentaa myös seuraavan Suomen.

Joten kysyn teiltä…

Rakennetaanko reilumpi Suomi?

Mennäänkö eteenpäin?

Palautetaanko luottamus huomiseen?

Sillä kuten täällä Tampereella opittiin jo kauan sitten:

Polut liittyvät polkuihin. Purot yhtyvät puroihin.

Ja kansakunta liikkuu eteenpäin vain yhdessä.

Eteenpäin, Suomi.

Reilumpi suunta Suomelle!